Miten päädyin yrittäjäksi?

Perustin graafisen suunnittelun yritykseni tammikussa 2013. Yrittäjyys on tullut verenperintönä. Perheelläni oli puutarhatila, jonka hoitamista lapsena sivusta seurailin. Noista ajoista muistan joitain tunteikkaita, hyviä ja huonoja hetkiä.

Jos kaali- tai viljasato jostain syystä epäonnistui, taivaanrantaan kerääntyi mustia pilviä. Isot kaupat tai päätökseen saatu, lukemattomia työtunteja vienyt urakka aiheuttivat valtavaa riemua. Välillä tehtiin pitkään harkittuja, isoja hankintoja, jotka lopulta tuottivat hedelmää. Päällimmäiseksi mieleeni jäänyt ajatus yrittäjyydestä oli, että sitkeys palkitaan, ja omalla työllä aikaansaatu onnistuminen on mahtavaa.

Piirtäminen oli lapsuudessani parasta, mitä tiesin (voimistelun ja Siesta-patukoiden lisäksi). Kävin kuvaamataitopainotteisen lukion, ja tiesin, että ammattini tulee jotenkin liittymään visuaaliseen ilmaisuun. Himosin mainosalalle, siispä lähdin opiskelemaan markkinointia. Valmistuttuani työskentelin pari vuotta myyntiassistentin tehtävissä, mutta kaipasin luovuutta. Kouluttauduin visualistiksi, ja kävin muutaman graafisen alan ohjelmistoja käsittelevän kurssin, minkä jälkeen ovet mainostoimistoon avautuivat.

Työpaikat ja niissä työskennelleet lahjakkaat suunnittelijat opettivat eniten. Leena, Mikko, Anneli, Kari, Nina, Johannes ja muut ihkut AD:t, kiitos, että koulutitte vasta alalle tullutta pitämällä kiinni marginaalin leveyksistä, tarkasta syväyksestä ja puhtaista väreistä.

Vaikka nautin mainostoimistojen hektisestä tunnelmasta, ja löysin niistä mahtavia ystäviä, oli aika päästää irti. Päivitin osaamistani vielä markkinointiviestinnän tutkinnolla, ja otin vastaan AD:n äitiyslomasijaisuuden. Sen jälkeen siirryin itsenäiseksi yrittäjäksi.

Tiesin astuvani kilpaillulle alalle. Yksin tai kaksin yrittäviä graafisia suunnittelijoita oli paljon. Uskalsin perustaa oman yrityksen, sillä sain tehdä jonkin aikaa alihankintatöitä vanhoille työpaikoilleni. Myös mieheni on yrittäjä ja kannusti kokeilemaan omia siipiä.

Yrittäjyyden alkumetreillä sain omia asiakkaita osittain tuttujen, muutaman myös nettisivujeni kautta. Suurin merkitys oli kuitenkin suosituksilla – asiakkaat suosittelivat minua yrittäjäkollegoilleen. Puhelinmarkkinointia, ns. ”kylmiä soittoja” kokeilin pari kertaa, mutta tajusin, ettei se ollut oma juttuni. Arvostan taitavia myyjiä, mutta minusta sellaista ei tule.

Vuoden yrittäjyyden jälkeen silmiini osui sanomalehdessä unelmieni työpaikka. Päätin hakea sitä, ja yllätyksekseni minut valittiin ison, kansainvälisen konsernin graafiseksi suunnittelijaksi. Työni tunnettujen brändien parissa oli todella monipuolista. Kahden vuoden kuluttua kuitenkin vapaus ja oma yritys (jota en ollut lakkauttanut) huhuilivat taas nimeäni. Irtisanouduin.

Yrittäjyys sopii luonteelleni. Kaipaan omaa tilaa ja rauhaa. Työkalenterin muokkaaminen juuri itselle sopivaksi on tärkeää. Luovan työn tekeminen vaatii ”haahuilua”, ihan vaan olemista ja mielen vapaaksi päästämistä, mitä ei aina työsuhteessa ole aikaa tehdä.

Olen saanut tarjota monenlaista visuaalisen suunnittelun apua eri kokoisille, eri tilanteissa oleville yrityksille ja brändeille. Koen työni auttamiseksi, lisäarvon luomiseksi, ja siksi se on niin palkitsevaa. Saako tässä kohtaa mainita sanan kutsumus?